Tulonsiirrot ovat tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan elinehto

Verojen maksaminen ja tulonsiirrot ovat yleisesti hyväksyttyjä Suomen kaltaisissa hyvinvointivaltioissa. Meitä ei ole montaa maailmassa. Miksi tätä kaikin mittarein maailman parhaisiin kuuluvaa järjestelmää pitäisi sitten muuttaa tai purkaa. Purkaminen onkin absurdia, ainakin toivon niin. Muuttaminen tai muuttuminen voi olla positiivistäkin. Aina pitääkin pyrkiä parempaan.

Miten järjestelmää pitäisi sitten muuttaa. Tässä vaiheessa mielipiteet ja poliittiset päämärät sitten erkaantuvatkin merkittävästi. Mielestäni tosin osalla puolueista päämääriä ei tuoda esiin, varsinkaan ennen vaaleja. Sehän voisi oikeasti pelästyttää äänestäjiä.

Tulonsiirrot ovat kuitenkin tulevaisuuden hyvinvoinnin elinehto ja veronmaksu se ainoa keino jolla kaikki rahoitetaan. Jo pitkän aikaan taloustieteilijät ovat tienneet yhden salaisuuden. Yhteiskunnat joissa tulonsiirroilla kavennetaan tuloeroja merkittävästi ovat vakaampia, ja yhteiskuntarauha on näissä merkittävästi parempi.

Yhteiskunnat joissa tulonsiirroilla kavennetaan tuloeroja merkittävästi ovat vakaampia Click To TweetMissä muodossa tulonsiirrot ja sosiaaliturva sitten järjestetäänkin, on eri kysymys, oli se sitten nykyisen kaltainen hieman säädetty malli, perustulo-malli tai vaikka negatiivinen tulovero-malli. Tulonsiirtojen tarvetta voi tuskin kyseenalaistaa, ainakaan faktoilla jotka toteuttavat yhteiskuntamme päämäärät.

Tulonsiirrot ovat myös edellytys todelliseen palvelu ja tietoyhteiskuntaan siirtymiseen. Kaikkien on pysyttävä mukana yhteiskunnassa, jotta kaikenlaisille palveluille löytyy se tarvittava käyttäjä-/asiakaskunta. Jos asiaa ajattelee ihan yksinkertaisella esimerkillä: eihän se suurituloinen peruspalveluita määräänsä enempää käytä. Hänellä on vain yksi pää (tuhmat vitsit jääköön mainitsematta) jota parturoida, vain yksi maha jota täyttää, vain yksi keho jota muutenkin helliä. Siis yhden ihmisen tarpeet.

Eniten tienaava kymmenys, tai edes eniten tienaava neljännes ei todellista palveluyhteiskuntaa pyöritä. Korkeintaan historiassakin jo epäonnistuneesti kokeiltua palvelijayhteiskuntaa.  Ja me kaikki tiedämme, miten hienosti niiden kaikkien kävi.

Varsinkin kotimaan kysyntää pyörittävät useimmin juuri pienempituloiset, niin palkansaajat, eläkeläiset kuin työttömätkin. Näistä varsinkin eläkeläiset suosivat suomalaisia tuotteita ja palveluita. Mutta jos rahat eivät kerta kaikkiaan riitä muuhun kuin lääkkeisiin, yksinkertaiseen ruokaan ja asumiseen, niin mistä sitä kotimaan kysyntää oikein muka syntyy. Kysyn vaan. Tässä vaiheessa jokainen voi itsekin miettiä ns. ”kilpailukykysopimusta” ja sen vaikutusta.

Tässä voisi vielä mainita, että suurituloisten kulutuksesta menee suuri osa luksus tuotteisiin, joista suurin osa on ulkomaankauppaa. Tältäkään kantilta ei kotimaan kysyntä vedä, eikä ulkomaankaupan vaihtotase pysy kunnossa.

Tähän voisi vielä liittää ekologisuusnäkökulman. Edellä mainittu palveluyhteiskunta on myös ekologisempi ja tarpeellinen siirtymä pois kertakäyttöä suosivasta kulutuskulttuurista. Mainitsemisen arvoista on myös työpaikkojen väheneminen ekologisen paineen ja robotisaation myötä perinteisiltä valmistus aloilta.

Työpaikkojen on siirryttävä ja synnyttävä uusille palvelu- ja tiedontuottamisaloille. Tämä ei onnistu ilman vahvaa tulonsiirtojärjestelmää. Mitä nopeammin se tajutaan Suomessa ja myös EU:ssa, sen paremmin voimme luotsata kohti suurempaa hyvinvointia. Kaikki edellytykset ovat olemassa. Tuottavuus on kasvanut koko ajan ja tulee kasvamaan ennätyksellisesti robotisaation myötä.

Aiemmin jo mainitsinkin yhteiskuntarauhan. Sen tae on tosiaankin tulonsiirrot. Kyllä onnistuneen yhteiskunnan mittaria voidaan lukea siitä, miten se kohtelee heikoimmassa asemassa olevia jäseniään. Tämän ovat monet viisaat henkilöt todenneet jo pitkän aikaa.

Asiaa voi myös pohtia ihan loogisestikin. Jos koet olevasi osa jotain kokonaisuutta, et halua myöskään sitä hajottaa tai tärvellä.

Tulonsiirrot ovat siis tämän maailman parhaaksikin mainitun yhteiskuntajärjestelmän kulmakivi. Se on perustus jolle voi rakentaa vankan tulevaisuuden. Se on sitä nyt, ja se tulee olemaan sitä tulevaisuudessakin. Sanoivat jotkut poliitikot mitä lie. Jokainen voi todeta sen itse. Eräs viisas henkilö sanoi joskus jotenkin näin: jokainen tietää mikä on oikein, sen tekeminen vain on joskus niin vaikeaa.

Parhaat tulokset tulevat asettamalla tavoitteet korkealle ja tekemällä mikä on kokonaisuuden kannalta parasta nimenomaan pitkällä tähtäimellä. Joka ikinen yritysjohtajakin tietää tämän. Aivan samaa pitää pystyä soveltamaan valtiossa, ja nimenomaan valtiossa. Kvartaalitaloudella ei ole mitään asiaa yhteiskunnan päämäärien asettajana.

Vielä lopuksi kerraten. Tulevaisuudessakin hyvinvointivaltio rakennetaan tulonsiirtojen varaan. Se takaa parhaan mahdollisen lopputuloksen, maksimoidun hyvinvoinnin. Se on myös ekologisin vaihtoehto. Siirtyminen sen kautta todelliseen palvelu- ja tietoyhteiskuntaan, kertakäyttökulutuskulttuurin sijaan.